Toiminta‎ > ‎

Esitelmät

TAMPEREEN HYÖNTEISTUTKIJAIN SEURAN KOKOUKSISSA PIDETYT ESITELMÄT vv. 1967-2002

Tampereen Perhostutkijain Kerhon ja Tampereen Hyönteistutkijain Seuran kokouksissa on aina pidetty lyhyitä esitelmiä jäseniä kiinnostavista aiheista. Seuran alkuaikoina kokouksissa esiteltiin lähinnä edellisen kesäkauden havaintoja niin jäsenten vakituisilta havainnointipaikoilta kuin myös muualle Suomeen tai joskus myös ulkomaille tehdyiltä retkiltä.

1960-1990-luvuilla vuosittaisia esityksiä perhoshavainnoista pitivät erityisesti: Jaakko K. Kangas Pälkäneen suurperhosista ja sahapistiäisistä; Risto Martikainen Teiskon, Tampereen ja Pälkäneen suurperhosista; Leo Sippola Pälkäneen suurperhosista ja pikkuperhosista sekä Ilkka Seuranen Tampereen suurperhosista. Lähes vuosittain samat henkilöt esittelivät myös Lappiin, Ahvenanmaalle tai Suomenlahden rannikolle suuntautuneilla retkillä tehtyjä havaintoja. Näitä vuosittaisia esityksiä ei ole lueteltu oheisessa listassa.

Parin vuoden päästä seuran perustamisesta alettiin kokouksiin valmistella myös hieman laajempia esitelmiä, alkuun Jaakko K. Kankaan pitäminä, mutta pian myös monen muun jäsenen toimesta. Jatkossa alettiin myös kutsua ulkopuolisia esitelmöitsijöitä seuran kokouksiin. Kokouksissamme onkin vieraillut moni suomalaisen entomologian kärkinimi.

Listan on koonnut seuran arkiston pohjalta Tero Piirainen.


Esitelmät 1967-2002:


11. huhtikuuta 1969, Jaakko K. Kangas: Matka maailman entomologikongressiin Neuvostoliittoon.

5. syyskuuta 1969, Jaakko K. Kangas: Eupithecia-toukkien etsimisestä ja kasvattamisesta.

9. tammikuuta 1970, Ilkka Hanski: Hydraecia-suvun yökköset.

5. helmikuuta 1971, Jaakko K. Kangas: Mäenpään lehtokeskus.

7. tammikuuta 1972, Jaakko K. Kangas: Suomen Hyönteistieteellisen Seuran kesäretkestä Örön ja Bodön saariin -71.

4. helmikuuta 1972, Leight Plester: Autoretki Tanskaan.

3. maaliskuuta 1972, Yrjö Ranta: Kultapistiäiset.

7. huhtikuuta 1972, Jaakko K. Kangas: Sahapistiäiset.

7. lokakuuta 1972, Tapio Saarinen: Kerhon kesäretki Orivedelle.

1. joulukuuta 1972, Jouko Kaisila: Genitaalipreparaatin tekeminen.

2. helmikuuta 1973, Jaakko K. Kangas: Suomen Hyönteistieteellisen Seuran kesäretkestä Ilomantsiin 1972.

2. maaliskuuta 1973, Matti Ahola: Koski HL:n suurperhosfaunasta.

7. joulukuuta 1973, Erkki Peltonen, Matti Ahola: Toukkien puhaltamisesta.

4. tammikuuta 1974, Ilmari Mäkisalo: Hämähäkit.

1. helmikuuta 1974, Risto Martikainen: Lapin suurperhoset.

8. maaliskuuta 1974, Kauri Mikkola: Hepiolus humuli ja Hepiolus-suvun juuriperhoset.

3. toukokuuta 1974, Jorma Kyrki: Pikkuperhosista.

4. kesäkuuta 1974, Kari Järventausta: Koukkurahka.

6. joulukuuta 1974, Jouko Kaisila: Huippuvuorten luonto.

7. helmikuuta 1975, Jorma Kyrki, Jaakko K. Kangas, Matti Ahola: Eupithecia pikkumittarit.

7. maaliskuuta 1975, Osmo Peltonen: Mäntyharjun perhosfaunasta.

4. huhtikuuta 1975, Leight Plester: Keräilyretkestä Eurooppaan -75.

5. huhtikuuta 1975, Jaakko K. Kangas: Kokemuksia Lapin retkiltä.

9. toukokuuta 1975, Matti Ahola: Toukkien puhaltamisesta.

5. joulukuuta 1975, Ilkka Jalas: Perhostenkeräilyn historia Suomessa.

9. tammikuuta 1976, Olavi Sotavalta: Perhosia ja dioja Alaskan tutkimusretkeltä.

5. helmikuuta 1976, Ilkka Seuranen: Perhostoukkia diakuvin.

5. maaliskuuta 1976, Raimo Paakasuo: Rysäkeräilyä Sauvossa -74.

3. joulukuuta 1976, Erkki Peltonen: Toukkien kasvatuksesta ja perhosten munittamisesta.

4. maaliskuuta 1977, Jaakko K. Kangas: Sahapistiäisistä.

7. huhtikuuta 1977, Mikael Englund, Ilkka Seuranen: Perhosten valokuvaus.

4. marraskuuta 1977, Leo Sippola: Pälkäneen Pohjalahden ja Epaalan perhosista.

6. tammikuuta 1978, Leo Sippola: Hyvistä perhostenkeräilypaikoista.

6. tammikuuta 1978, Tapio Lahti: Kuorgan jäsenten havaintoja kesällä -77.

7. huhtikuuta 1978, Jaakko K. Kangas: Kahden sahapistiäislajin elintavoista.

2. helmikuuta 1979, Mikael Englund: Tuusulan suurperhosfaunan kehitys 1970-luvulla.

2. maaliskuuta 1979, Olavi Blomster: Sääksmäen suurperhosfauna vv. 1970-78.

6. huhtikuuta 1979, Jaakko K. Kangas: Pälkäneen suurperhosfauna vv. 1952-78.

9. helmikuuta 1980, Tapio Lahti: Kuorgalaisten perhosdioja.

7. maaliskuuta 1980, Olavi Blomster: Valkeakosken perhoskesä -80.

9. lokakuuta 1980, Mikael Englund: Tampereen-Hervannan suurperhoshavaintoja -80.

19. helmikuuta 1981, Tapio Lahti: Havaintoja Ruissalosta 1980.

10. syyskuuta 1981, Kari ja Timo Nupponen: Itä-Lapin perhosretki.

14. tammikuuta 1982, Jukka Salmi: Perhosretki Kilpisjärven Saanatunturille.

11. maaliskuuta 1982, Jukka Salmi: Perhosten runsaudenvaihtelusta.

11. maaliskuuta 1982, Pekka Valtonen: Sudenkorennot.

9. syyskuuta 1983, Jukka Salmi: Kasvien suojautuminen hyönteisiä vastaan.

9. joulukuuta 1983, Miika Vuola: Suomen lasisiipiset.

8. maaliskuuta 1984, Jukka Salmi: Perhosretki Kuusamoon -83.

12. huhtikuuta 1984, Kari ja Timo Nupponen: Hangon-Tammisaaren perhoskesä 1983.

10. toukokuuta 1984, Ilkka Seuranen: Ahvenanmaan perhosfauna (1973-1983).

13. syyskuuta 1984, Risto Martikainen: Pirkanmaan suurperhoskartoitus.

8. marraskuuta 1984, Jaakko K. Kangas: Muutokset Pälkäneen suurperhosfaunassa.

10. helmikuuta 1985, Ilkka Seuranen: Ahvenanmaan kesämittarit.

14. helmikuuta 1985, Ilkka Seuranen: Ahvenanmaan syysperhoset.

14. maaliskuuta 1985, Jyrki Airisto: Havaintoja Sääksmäen suurperhosfaunasta vuosina 1978-1984.

11. huhtikuuta 1985, Jari Kaitila: Virolahden suurperhosfaunasta.

9. toukokuuta 1985, Jukka Salmi: Suomen kimalaiset (Bombus- ja Psithyrus-lajit).

12. joulukuuta 1985, Matti Ahola: Perhostoukkien ja erityisesti Xestia-lajien toukkien tutkimisesta.

20. helmikuuta 1986, Jyrki Airisto, Keijo Kyöttilä: Lasisiipisten etsimisestä ja kasvattamisesta.

13. maaliskuuta 1986, Risto Martikainen: Perhoshavaintojen tekeminen.

10. huhtikuuta 1986, Ilkka Seuranen: Pussikehrääjien etsiminen ja tutkiminen.

14. marraskuuta 1986, Timo Nupponen: Pikkuperhoskovertajat.

12. joulukuuta 1986, Henry Holmberg: Perhoskirjallisuudesta.

13. helmikuuta 1987, Keijo Kyöttilä: Viime kesän kovakuoriaiskeräilystä.

13. maaliskuuta 1987, Kari Järventausta: Turun seudun suurperhosfaunasta ja sen kartoituksesta.

13. marraskuuta 1987, Harri Turunen: Havaintoja viime kesän perhosretkiltä.

11. joulukuuta 1987, Seppo Kontiokari: Etelä-Pohjanmaan suurperhosista.

8. huhtikuuta 1988, Harri Turunen: Hervannan seudun suurperhosfaunasta.

12. huhtikuuta 1988, Hannu Alén: Hattulan suurperhosfaunasta 1987.

11. marraskuuta 1988, Esko Saarela: Pikkuperhoset.

9. joulukuuta 1988, Rauno Väisänen: Perhosten suojelusta.

10. maaliskuuta 1989, Ilkka Seuranen: Suomen perhosmuunnoksista.

14. huhtikuuta 1989, Ilkka Seuranen: Suomen Eupithecia-lajit.

8. joulukuuta 1989, Matti Ahola: Perhosten kasvatuksesta.

12. tammikuuta 1990, Pekka Malinen: Satakunnan suurperhoskartoituksesta.

12. tammikuuta 1990, Risto Martikainen: Maailman luonnonsäätiön Suomen osaston perhosryhmän toiminnasta.

9. helmikuuta 1990, Jyrki Airisto: Suurperhoshavaintoja Porvoon seudulta kesällä 1989.

9. maaliskuuta 1990, Kari Järventausta: Baptria tibialen levinneisyydestä.

20. huhtikuuta 1990, Matti Kääntönen: Pirkanmaan kasveista erityisesti perhoskeräilijän kannalta.

9. marraskuuta 1990, Hannu Alén: Nokian suurperhoshavainnot 1989-1990.

14. joulukuuta 1990, Olli Marttila: Etelä-Karjalan suurperhosfauna.

18. tammikuuta 1991, Jukka Salmi: Vesiperhoset ja niiden elintavat.

8. maaliskuuta 1991, Kari Järventausta: Puistojen vierasperäinen kasvillisuus ja perhoset.

12. huhtikuuta 1991, Jaakko K. Kangas: Pirkanmaan hyönteisfaunan muutoksista 1903-luvulta nykypäivään.

8. marraskuuta 1991, Harri Turunen, Jukka Salmi: Suomen kimalaisten levinneisyydestä ja biologiasta.

13. joulukuuta 1991, Martti Raekunnas: Hämeenlinnan seudun perhosfaunasta.

10. tammikuuta 1992, Pekka Valtonen: Suomen vesikovakuoriaisista.

14. helmikuuta 1992, M. Lehtinen: Hyönteisten lähikuvaus.

23. huhtikuuta 1992, Asko Vuorinen: Aulangon hyönteisinventoinnin tulokset.

23. huhtikuuta 1992, Matti Närvä: Kokemuksia perhosten linjalaskennasta Seitsemisen kansallispuistossa v. 1991.

8. toukokuuta 1992, Ilkka Seuranen, Kari Järventausta: Vaikeasti määritettävät suurperhoset.

18. syyskuuta 1992, Pertti Rassi: Miksi kerätä muitakin hyönteisryhmiä kuin perhosia?

13. marraskuuta 1992, Pekka Valtonen: Pirkanmaan sudenkorennot.

11. joulukuuta 1992, Erkki.M. Laasonen: Kolme retkeä arktiseen - Grönlannin ja Huippuvuorten luonnosta ja hyönteisistä kuvin ja sanoin.

12. helmikuuta 1993, Martti Kuisma: Hyönteispyynnissä käytetyt lamput ja niiden ominaisuudet.

16. huhtikuuta 1993, Pekka Valtonen: Pirkanmaan sudenkorentokartoitus.

16. huhtikuuta 1993, Keijo Mattila, Juha Salokannel: Pirkanmaan suurperhoskartoitus.

14. toukokuuta 1993, Jukka Salmi: Kevätretki Skooneen.

10. syyskuuta 1993, Matti Koivikko: Luhangan suurperhosfaunasta.

8. lokakuuta 1993, Risto Martikainen: Tampereen seudun suurperhoset.

10. joulukuuta 1993, Jaakko K. Kangas: Sahapistiäiset.

11. helmikuuta 1994, Kari Järventausta: Suomen vesiperhoset.

11. helmikuuta 1994, Lasse Kosonen: Mitä surviaissääsket kertovat vesien tilasta?

8. huhtikuuta 1994, Jukka Salmi: Suomen muurahaisista.

9. joulukuuta 1994, Ilkka Hanski: Täpläverkkoperhostutkimuksista Ahvenanmaalla.

13. tammikuuta 1995, Kari Järventausta: Eräiden Lounais-Suomen soidensuojelualueiden ja kansallispuistojen perhos- ja vesiperhosinventoinnista.

10. helmikuuta 1995, Pekka Valtonen: Vanhat metsät hyönteisten asuinympäristönä, hyönteiset vanhojen metsien ilmentäjinä.

13. lokakuuta 1995, Matti Koivikko: Mitä latinankieliset nimet tarkoittavat?

13. lokakuuta 1995, Juha Salokannel: Perhosten linja-arvioinnin tuloksia Seitsemisistä.

13. lokakuuta 1995, Leo Sippola: Tielaitoksen piennarketoprojekti.

12. tammikuuta 1996, Niklas Wahlberg: Tummaverkkoperhosen tulevaisuus Pirkanmaalla.

9. helmikuuta 1996, Matti Ahola: Perhosten feromonipyydystys.

8. maaliskuuta 1996, Kari Järventausta: Saaristomeren kansallispuisto: perhoset ja vesiperhoset.

12. huhtikuuta 1996, Keijo Mattila, Juha Salokannel: Koilis-Pirkanmaan vesiperhoset.

13. syyskuuta 1996, Tero Piirainen: Päiväperhosia Teksasista.

13. syyskuuta 1996, Juha Salokannel: Namibia - hyönteisiä savannilta.

8. marraskuuta 1996, Risto Martikainen: Suomen kiitäjät ja kehrääjät -kirjan esittely.

13. joulukuuta 1996, Antti Pekkarinen: Ravintokasveille erikoistuneet mesipistiäiset Pohjois-Euroopassa.

8. tammikuuta 1997, Jyrki Airisto: Hyönteisvalotuslampuista.

8. tammikuuta 1997, Kari Järventausta: Lähdebiotooppien vesiperhoset.

10. tammikuuta 1997, Juha Salokannel: Luontokohdeninventointi suurperhosten avulla Pirkanmaalla.

14. helmikuuta 1997, Kauri Mikkola: Harmoyökkösten (ns. Anomogyna -alasuvun) revidointi.

14. maaliskuuta 1997, Kari Järventausta: Saaristomeren kansallispuisto - toinen inventointivuosi.

11. huhtikuuta 1997, Ilpo Rutanen: Biodiversiteetti hyönteisten, erityisesti kovakuoriaisten, kannalta.

10. lokakuuta 1997, Jukka Mankki: Vesien tilan seuranta vesihyönteisten toukkien avulla.

8. toukokuuta 1998, Markus Rantala: Agrion-suvun sudenkorennot.

9. lokakuuta 1998, Markus Rantala: Aeshna-suvun sudenkorennot.

8. tammikuuta 1999, Kari Järventausta: Lähdebiotooppien vesiperhoset.

12. helmikuuta 1999, Antti Haarto: Suomen kukkakärpäset.

9. huhtikuuta 1999, Jouko Veikkolainen: Hyönteisten valokuvausta Hangosta Lappiin.

17. syyskuuta 1999, Juha Salokannel, Kari Järventausta: Pirkanmaan luonto ja hyönteiset.

8. lokakuuta 1999, Jukka Salmela, Ilari Rasimus: Teiskon koskien vesihyönteiset.

12. marraskuuta 1999, Juha Salokannel: Sinivuoren kovakuoriaiset.

10. joulukuuta 1999, Matti Ahola: Suomen yökkösten toukat.

14. tammikuuta 2000, Juha Salokannel, Tero Piirainen, Jukka Salmela : Saarenmaan hyönteisretki kesällä 1999: diakuvia, tiedonantoja ja näytteitä Viron Saarenmaalta.

11. helmikuuta 2000, Matti Kääntönen, Mari Nieminen: Pirkanmaan perinnebiotoopit.

11. helmikuuta 2000, Juha Salokannel: Tielaitoksen piennarten hyönteistutkimuksen ensimmäisen vuoden tuloksia.

10. maaliskuuta 2000, Mikko Kuussaari: Päiväperhosten linjalaskenta maatalousympäristöissä.

14. huhtikuuta 2000, Jari Ilmonen, Lauri Paasivirta: Uudenmaan lähteiden vesihyönteisistä.

14. huhtikuuta 2000, Hannu Alén: Pälkäneen suurperhosfauna vuosituhannen vaihteessa.

20. toukokuuta 2000, Kari Järventausta: Rapolanharjun hyönteistutkimuksen historiaa.

20. toukokuuta 2000, Juha Salokannel: Hyönteisinventointien tekeminen.

15. syyskuuta 2000, Juha Salokannel: Pirkanmaan suorasiipiset.

15. syyskuuta 2000, Jorma Wettenhovi: Suurperhosatlas.

15. syyskuuta 2000, Jari Kaitila: Uusi uhanalaisarviointi.

8. joulukuuta 2000, Marko Nieminen: Saaristomeren niittyjen ja ketojen perhoset.

12. tammikuuta 2001, Kalevi Kuusela: Koskikorennot - elinaikainen kiinnostuksen kohde.

9. maaliskuuta 2001, Osmo Peltonen: Mäntyharjun suurperhoset.

9. marraskuuta 2001, Pertti Rassi: Kompostit - kuoriaisharrastajan aarreaitta.

14. joulukuuta 2001, Matti Ahola: Keski-Pohjanmaan ja erityisesti Lohtajan Vattajanniemen perhoset.

11. tammikuuta 2002, Martti Kuisma: Lepaan perhoslajiston harvinaisuudet ja muutokset.

11. tammikuuta 2002, Matti Koivikko: Donacia fennica -kuoriaisen elintavoista.

8. helmikuuta 2002, Kari Järventausta: Valkeakoski-Sääksmäen perhoset.

8. maaliskuuta 2002, Jouni Sorvari: Suomen kekomuurahaisista.

12. huhtikuuta 2002, Guy Söderman: Suomen myrkkypistiäisfauna ja sen viimeaikaiset muutokset.

11. lokakuuta:2002, Sami Karjalainen: Suomen sudenkorennot.

8. marraskuuta 2002, Susanna Intke: Tummaverkkoperhosen elinympäristöjen hoitotoimien vaikutukset.

13. joulukuuta 2002, Antti Haarto, Jari Ilmonen, Marko Nieminen, Juha Salokannel: Hyönteisten asiantuntijaryhmät.

10. tammikuuta 2003, Kari Heliövaara: Suomen jäärät.

14. helmikuuta 2003, Tero Piirainen: Suomen kukkakärpäset: lajisto, määritys ja harrastus.

14. maaliskuuta 2003, Jaakko Pohjoismäki: Kiitäjien ja kehrääjien kasvattaminen

11. huhtikuuta 2003, Matti Koivikko: Hyönteisten kuvaukset vanhoissa kirjoissa

Comments